Eturauhassyöpä lyhyesti
- Suomessa todetaan vuosittain noin 5500 eturauhassyöpätapausta, ja valtaosa potilaista parantuu täysin.
- Eturauhassyövän varhaisvaihe on usein vähäoireinen tai jopa oireeton.
- Hoidon onnistumisen kannalta on tärkeää hakeutua nopeasti tutkimuksiin ja hoitoihin.
- Eturauhasyövän tutkimuksiin kuuluvat muun muassa PSA-testi, magneettikuvaus ja biopsia.
- Varhaisen vaiheen vielä paikallinen eturauhassyöpä voidaan usein parantaa sädehoidolla, joka on vakiinnuttanut asemansa tehokkaana hoitomuotona.
- Docrateella on käytössä myös levinneeseen tautimuotoon tehokkaiksi todettuja hoitoja.
Eturauhassyövän oireet
Eturauhassyövän varhaisvaihe on usein vähäoireinen tai jopa oireeton. Oireet voivat muistuttaa eturauhasen liikakasvun oireita, joihin kuuluvat tyypillisimmin erilaiset virtsanpidätykseen tai virtsarakon tyhjentymiseen liittyvät vaivat.
Eturauhassyövälle tyypillisiä oireita ovat:
- Tihentynyt virtsaamistarve
- Yöllinen virtsaamistarve
- Äkillinen virtsaamistarve
- Virtsaamisen käynnistämisen vaikeudet
- Ylimääräinen ponnistelun tarve virtsaamisen aikana / rakon tyhjentämisen vaikeudet
- Virtsasuihkun heikkous
- Verivirtsaisuus
- Virtsaamiskivut
- Impotenssi
- luustokipu tai -murtumat (levinnyt eturauhassyöpä)
Hakeudu asiantuntijan vastaanotolle tutkimuksiin, jos sinulla on eturauhasvaivoja. Vain tarkempien tutkimusten avulla selviää, liittyvätkö oireet eturauhassyöpään.
Oireettoman eturauhassyövän jäljille voi päästä käymällä säännöllisesti PSA- tai STHLM3-testissä. Tällöin syöpä löytyy todennäköisesti varhaisvaiheessa, jolloin myös syövästä paraneminen on varmempaa.
Eturauhassyövän tutkimus ja diagnostiikka
Eturauhasvaivoja tutkitaan aluksi kartoittamalla oireet ja esitiedot urologin tai syöpätautien erikoislääkärin vastaanotolla. Jos tutkimusten perusteella herää epäily eturauhassyövästä, tehdään jatkotutkimuksina eturauhasen magneettikuvaus ja/tai otetaan eturauhasen koepalat.
Lue lisää mitä urologin vastaanotolla tapahtuu.
Eturauhassyövän diagnostiikkaan kuuluvat tutkimukset:
- Eturauhasen tunnustelu eli tuseeraus tarvittaessa
- Laboratoriotutkimukset: PSA- ja STHLM3-testit
- Magneettikuvaus ja biopsia
- Levinneisyystutkimukset
Lue lisää PSA-testauksesta.
Lue lisää STHLM3-testistä.
Magneettikuvaus ja biopsia
Jos on aihetta epäillä syöpää, suoritetaan eturauhasen magneettikuvaus. Magneettikuvaus antaa tarkkaa tietoa syövän sijainnista ja laajuudesta. Biopsian tarve määritetään kuvauksen perusteella. Biopsia, jossa otetaan neulanäyte eturauhasesta, varmistaa syövän diagnoosin ja sen aggressiivisuuden ja vakavuuden.
Lue lisää magneettikuvauksesta ja biopsiasta.
Levinneisyyden selvittäminen
Syövän levinneisyyden selvittäminen on tärkeää, jotta voidaan valita oikea hoitomuoto. Magneettikuvaus ja PET-TT-tutkimus auttavat paikantamaan syövän mahdollisen leviämisen eturauhasen ulkopuolelle.
Lue lisää eturauhassyövän levinneisyystutkimuksista.
Eturauhassyövän hoito – valtaosa potilaista parantuu täysin
Eturauhassyövän hoito suunnitellaan yksilöllisesti taudin ominaisuuksien mukaan. Hoidon suunnittelussa punnitaan aina tarkoin sairauden vakavuus ja luonne, hoitovaihtoehtojen tehokkuus sekä niihin liittyvät sivuvaikutukset. Hoidon suunnittelussa huomioidaan myös potilaan omat arvot ja tahto. Paikallinen eturauhassyöpä voidaan usein parantaa sädehoidolla, joka on vakiinnuttanut asemansa tehokkaana hoitomuotona. Aktiivinen seuranta on kiistanalaista matalan riskin syövissä.
Eturauhasen sädehoito
Sädehoito on tehokas eturauhassyövän hoitomuoto. Nykyaikaisella, kehittyneellä sädehoitotekniikalla sädehoidon kohdistus on aiempaa tarkempaa, jolloin sädeannos voidaan turvallisesti nostaa entistä suuremmaksi.
Sädehoito räätälöidään syövän ominaisuuksien mukaan, ja se voidaan toteuttaa ulkoisena sädehoitona tai kudoksensisäisenä HDR-brakyhoitona tai näiden yhdistelmänä.
Docrates Mehiläinen hyödyntää eturauhassyövän hoidossa viimeisimpiä moderneja sädehoidon tekniikoita.
Lue lisää eturauhassyövän ulkoisesta sädehoidosta.
Lue lisää eturauhassyövän kudoksensisäisestä sädehoidosta.
Eturauhassyövän lääkehoito
Lääkehoitoja käytetään levinneessä syövässä ja korkean riskin paikallisissa syövissä lisähoitona. Uudet lääkkeet soveltuvat usein myös iäkkäille ja monisairaille potilaille. Docrates Mehiläisessä hyödynnetään eturauhassyövän hoidossa uusimpia lääkehoitoja.
Lue lisää eturauhassyövän lääkehoidosta.
Eturauhassyövän leikkaushoito
Leikkaus on sädehoitoa kajoavampi hoitomuoto, joten sen mahdollisuus arvioidaan yksilöllisesti yleisen terveydentilan perusteella. Leikkauksen hyöty painottuu keskisuuren ja suuren riskin varhaisessa vaiheessa paikallisena löydettyjen syöpien hoitoon. Sitä suositellaan hoitomuodoksi erityisesti silloin, kun eturauhanen on kasvanut suureksi ja siihen liittyy virtsaamisoireita.
Lue lisää eturauhassyövän leikkauksesta.
Levinneen eturauhasyövän hoito
Eturauhassyövän hoitoon kuuluu aina lääkehoito, yleisimmin hormonaalinen hoito ja solunsalpaajahoito, tai niiden yhdistelmä. Usein hoitoon kuuluu myös luustoa vahvistava lääke, jos syöpä on levinnyt laajasti luustoon. Perinteisten eturauhassyövän hoitomuotojen lisäksi voimme tarjota uusia radioisotooppihoitoja, jotka ovat osoittautuneet tehokkaiksi sekä luustoon että muualle elimistöön levinneen eturauhassyövän hoidossa.
Uusimpana lääkehoitona levinneen eturauhassyövän hoitoon on hyväksytty käyttöön olaparibin ja abirateroniasetaatin yhdistelmä. Olaparibi kuuluu PARP-estäjiin ja abirateroniasetaatti on hormonaalinen lääke.
Lue lisää levinneen eturauhassyövän hoidosta.
Eturauhassyövän ennuste
Eturauhassyövän ennuste riippuu oleellisesti sen ärhäkkyydestä ja levinneisyydestä.
Ärhäkät ja keskiärhäkät eturauhassyövät tulisi löytää riittävän ajoissa, jotta ne voitaisiin hoidoilla pyrkiä parantamaan. Eturauhassyövän paikallishoitojen jälkeen syövän ennuste on yleensä hyvä.
Eturauhassyövän riskitekijät ja ennaltaehkäisy
Eturauhassyövän tarkkaa syytä ei tunneta, mutta merkittävin eturauhassyövälle altistava tekijä on ikä; eturauhassyöpään sairastuneiden keski-ikä on 70 vuotta.
Eturauhassyövän riskitekijöitä ovat muun muassa:
- Ikä: Suurin riskitekijä, sillä vanhemmalla iällä solujen DNA:han kertyy mutaatioita.
- Perinnöllisyys: Muutama prosentti syövistä on perinnöllisiä. Perinnöllisten riskitekijöiden osuutta voidaan epäillä, mikäli suvussa on useammalla mieshenkilöllä todettu eturauhassyöpä alle 55 vuoden iässä ja mikäli tauti on ärhäkkä.
- Elintavat: Tupakointi, runsas alkoholinkäyttö ja ylipaino lisäävät riskiä.
- Hormonitasot: Korkeampi androgeenitaso voi vaikuttaa riskiin.
- Tulehdukset: Eturauhasen tulehdukset ja sukupuolitaudit voivat nostaa riskiä.
Paras tapa yrittää ehkäistä eturauhassyöpää on syödä terveellisesti ja liikkua monipuolisesti sekä välttää tupakointia ja muita epäterveellisiä elämäntapoja.
Eturauhassyövän mahdollista kehittymistä on hyvä seurata säännöllisillä PSA-mittauksilla ja käymällä terveystarkastuksissa etenkin vanhemmalla iällä. Säännöllinen seuranta suositeltavaa myös periytyvää syöpäalttiutta epäiltäessä.
Tutustu eturauhassyövän ennaltaehkäisyyn ja riskitekijöihin.