Maksasyöpä lyhyesti
- Maksasyövän taustalla on usein pitkään jatkunut maksasairaus, joka voi johtua esim. virushepatiitista, runsaasta alkoholin käytöstä tai ylipainosta.
- Maksasyövän diagnoosi perustuu kuvantamiseen, verikokeisiin ja tarvittaessa koepalaan.
- Hoito suunnitellaan yksilöllisesti. Vaihtoehtoja ovat leikkaus, paikallishoidot, sädehoito, embolisaatio tai lääkehoito.
Haluatko varata ajan syöpälääkärille?
Voit varata ajan verkossa tai soittamalla ajanvarauspalveluumme. Voit myös jättää meille yhteydenottopyynnön, ja sairaanhoitajamme ottavat sinuun yhteyttä mahdollisimman pian.
Varaa aika verkossa
Varaa aika puhelimitse
Maksasyövän oireet
Maksasyöpä voi olla pitkään vähäoireinen. Oireet voimistuvat taudin edetessä, ja valtaosa oireista johtuu maksan heikentyneestä toimintakyvystä. Varhainen arvio on tärkeä, jotta hoito voidaan aloittaa oikea-aikaisesti.
Mitkä ovat maksasyövälle tyypillisiä oireita?
- Väsymys ja ruokahaluttomuus
- Ylävatsan kipu tai täyttymisen tunne
- Laihtuminen ja kuumeilu
- Keltaisuus, ihon ja silmänvalkuaisten kellastuminen
- Kutina
- Oksentelu
- Käsin tuntuva kyhmy ylävatsalla
- Askites eli nesteen kertyminen vatsaonteloon
Maksasairaus voi johtaa sisäiseen verenvuotoon tai maksan vajaatoimintaan. Kirroosin asteelle edennyttä maksasairautta sairastavia tulee seurata maksasyövän kehittymisen varalta.
Levinnyt maksasyöpä
Maksasolusyöpä voi lähettää etä- tai satelliittipesäkkeitä muualle maksaan ja myöhäisemmässä vaiheessa myös muihin elimiin. Kun tauti on levinnyt tai maksan toimintakyky on heikentynyt, hoidon tavoite on taudin hallinta, elinajan pidentäminen ja oireiden lievitys. Tällöin hyödynnetään systeemisiä lääkehoitoja, suoraan kasvainta ruokkiviin suoniin kohdistuvia embolisaatiohoitoja sekä tarkasti kohdennettua sädehoitoa.
Maksasyövän diagnostiikka
Maksasyövän diagnostiikka perustuu usean tutkimuksen yhdistelmään. Maksasolusyöpää epäiltäessä ensimmäisiä tutkimuksia ovat yleensä verikokeet, kuten esimerkiksi maksan toimintakokeet. Kuvantaminen on keskeisessä roolissa. Ensin tehdään usein ultraäänitutkimus, ja löydösten varmistamiseksi käytetään kontrastiaineella tehtävää tietokonetomografiaa tai magneettikuvausta. Näissä nähdään kasvaimen koko, sijainti ja verisuonitus, jotka ovat tärkeitä hoidon suunnittelussa.
Docrates Syöpäsairaala panostaa varhaisvaiheen maksasolusyövän tarkkaan arviointiin oikean hoitomenetelmän löytämiseksi.
- Verikokeissa arvioidaan maksan toimintaa ja mitataan kasvainmerkkiaine alfafetoproteiini (AFP), joka on selvästi suurentunut jopa 80 %:lla maksasolusyöpäpotilaista. Muutokset veriarvoissa kertovat jatkoselvityksen tarpeesta ja varsinainen diagnoosi tehdään kuvantamisella ja tarvittaessa koepalalla.
- Tietokonetomografian avulla nähdään kasvaimen laajuus ja mahdollinen levinneisyys.
- Kuvantamistutkimuksen yhteydessä otetaan usein näyte kasvaimesta, jotta voidaan määrittää, onko kyseessä syöpä vai ei. Näytepalan tutkiminen on varmin tapa selvittää, onko maksassa näkyvä muutos hyvän- vai pahanlaatuinen. Poikkeuksena moneen muuhun syöpätyyppiin verrattuna maksasolusyövän voi tarvittaessa tyypillisessä tapauksessa diagnosoida verikokeiden ja kuvantamistutkimusten perusteella ilman koepalaakin.
Maksasyövän hoito
Maksasyövän hoito suunnitellaan yksilöllisesti kasvaimen levinneisyyden, maksan toimintakyvyn ja potilaan yleiskunnon perusteella. Tavoitteena on parantaa tauti, jos se on mahdollista, tai hallita tautia, pidentää elinaikaa ja lievittää oireita.
Moniammatillinen tiimimme arvioi huolellisesti leikkauskelpoisuuden sekä paikallishoitojen, embolisaatiohoitojen, sädehoidon ja lääkehoidon soveltuvuuden. Hoitosuunnitelma tehdään yhdessä potilaan kanssa.
Mitkä ovat maksasyövän hoitomuotoja?
- Leikkaus: tehokas silloin kun kasvain on kooltaan rajallinen, poisto on anatomisesti mahdollinen ja muu maksa on riittävän terve. Leikkauksella voidaan poistaa laajakin osa terveestä maksasta, mutta kirroottinen maksa rajoittaa leikkausmahdollisuuksia, koska sen toiminta on heikentynyt.
- Maksansiirto: harkitaan, jos syöpä on rajoittunut mutta samanaikainen maksasairaus estää tavallisen leikkauksen. Edellyttää tarkkojen valintakriteerien täyttymistä liittyen kasvainten kokoon ja lukumäärään, sekä täydellistä pidättäytymistä alkoholin käytöstä.
- Termoablaatio: paikallishoito, jossa kasvaimeen viedään neula-anturi ja kasvain tuhotaan kuumentamalla kudos lyhyesti korkeaan lämpötilaan
- TACE (kemoembolisaatio) ja SIRT (radioembolisaatio): kasvainta ruokkivaan verisuoneen ohjataan katetri, jonka kautta ruiskutetaan mikroskooppisen pieniä partikkeleita tukkimaan kasvaimen mikroverenkiertoa. TACE-hoidossa suoneen ruiskutetaan myös solunsalpaajalääkettä, kun taas SIRT -hoidossa käytetyt partikkelit ovat säteileviä.
- Sädehoito: stereotaktinen sädehoito antaa millintarkasti rajatulle alueelle korkean annoksen, kun leikkaus, termoablaatio tai embolisaatio ei sovellu käytettäväksi.
- Lääkehoito: käytetään niissä tapauksissa, joissa maksasolusyöpä ei levinneisyytensä vuoksi sovellu hoidettavaksi paikallishoidoilla, kuten leikkauksella, termoablaatiolla tai embolisaatiohoidoilla. Lääkehoidon vaihtoehdot ovat viime vuosina lisääntyneet huomattavasti. Käytettävissä on sekä immunologisia lääkehoitoja että ns. täsmälääkehoitoja. On tärkeää valita niistä potilaan tilanteeseen sopivin. Uusia lääkehoitoja tutkitaan aktiivisesti.
Lue lisää aiheesta:
Stereotaktinen sädehoito
Maksasyövän sädehoito
Pyrimme tarjoamaan mahdollisuuden osallistua kliinisiin lääketutkimuksiin, joiden puitteissa potilaalla on mahdollisuus saada uusia hoitoja tarkkaan valvotuissa olosuhteissa.
Maksasyövän ennuste
Maksasyövän ennuste riippuu ennen kaikkea taudin vaiheesta, maksan toimintakyvystä ja käytettävissä olevista hoitovaihtoehdoista.
Varhaisessa, rajatussa sairaudessa leikkaus tai ablaatiohoito voi olla parantava. Pidemmälle edenneessä taudissa lääkehoidot, embolisaatiohoidot ja stereotaktinen sädehoito voivat pidentää elinaikaa ja lievittää oireita. Korkea ikä ei sinänsä estä hoitoa, mutta iäkkään ihmisen maksasyöpä edellyttää yksilöllistä toimintakyvyn ja samanaikaisten muiden sairauksien arvioimista, jotta hoito voidaan valita oikein.
Maksan vajaatoiminta voi estää tehokkaiden syöpähoitojen käyttämisen. Oireiden hallintaan tähtäävä hoito voi silloin olla potilaan kannalta paras vaihtoehto.
Hoitosuunnitelma tehdään aina yhdessä potilaan kanssa.
Maksasyövän riskitekijät ja ennaltaehkäisy
Maailman mittakaavassa viruksen aiheuttamat maksatulehdukset aiheuttavat suurimman osan maksasolusyövistä. Suomessa ja muissa länsimaissa johtavia syitä ovat alkoholin aiheuttama sekä yhä lisääntyvästi ylipainoon ja metaboliseen oireyhtymään liittyvä maksavaurio.
Maksasyövän riskitekijöitä voivat olla:
- Maksakirroosi: yleisin HCC:n taustatekijä. Syinä mm. alkoholi, virushepatiitit (B, C) ja harvinaiset maksasairaudet.
- Rasvamaksa ja metabolinen oireyhtymä: yleistyvä länsimaissa.
- Hemokromatoosi: periytyvistä syistä yleisin mutta selittää vain 1–2 % maksasolusyöpätapauksista. Hoitamattomana lisää maksasyövän riskiä merkittävästi.
- Tupakointi ja korkea ikä: suurentavat riskiä lievästi.
Ennaltaehkäisyssä painottuvat alkoholin välttäminen, hepatiittirokotukset riskialueille matkustettaessa, painonhallinta, liikunta ja perussairauksien hyvä hoito. Kirroosipotilaiden säännöllinen seuranta parantaa varhaisen toteamisen mahdollisuuksia
