Kivessyöpä lyhyesti:
- Kivessyövän tavallisin oire on kivuton kyhmy tai turvotus kiveksessä.
- Diagnoosi varmistetaan ultraäänitutkimuksella ja verikokeilla. Ensisijainen hoito on aina sairastuneen kiveksen poistoleikkaus.
- Kasvaintyyppi, joko hitaammin etenevä seminooma tai nopeammin leviävä ei-seminooma, ohjaa hoitopäätöksiä. Hoidon tavoitteena on parantaa tauti pysyvästi. Valtaosa potilaista paranee täysin, myös levinneessä tautimuodossa ennuste on hyvä.
Haluatko varata ajan syöpälääkärille?
Voit varata ajan verkossa tai soittamalla ajanvarauspalveluumme. Voit myös jättää meille yhteydenottopyynnön, ja sairaanhoitajamme ottavat sinuun yhteyttä mahdollisimman pian.
Varaa aika verkossa
Varaa aika puhelimitse
Seminooma vs. ei-seminooma
Kivessyöpäkasvaimet jaetaan kahteen eri kasvaintyyppiin, seminoomaan ja ei-seminoomaan. Hoitovalinnat tehdään kasvaintyypin mukaan.
- Seminooma on yleensä hitaammin etenevä ja hyvin säde- sekä sytostaattiherkkä kasvain.
- Ei-seminooma voi edetä nopeammin ja vaatii useammin yhdistelmäsytostaattihoitoa tai muita hoitomuotoja.
Kivessyövän oireet
Kivessyövän tavallisin ensioire on kivuton kyhmy, kovettuma tai turvotus yhdessä kiveksessä. Osa potilaista kokee myös painon tunnetta, ajoittaista kipua tai arkuutta. Tulehdus ei aina selitä kovaa pattia kiveksessä.
Mitkä ovat tyypillisiä kivessyövän oireita?
- Kivuton kyhmy, kovettuma tai suurentunut kives
- Turvonnut kives tai painon tunne kivespussissa
- Ajoittainen kiveskipu tai arkuus
- Pieni kova patti kivespussissa tai lisäkiveksen alueella
- Kivespussin epäsymmetria
Oireet kehittyvät usein viikkojen tai kuukausien aikana. Varhainen arvio on tärkeä, sillä nopea hoidon aloitus parantaa ennustetta.
Levinnyt kivessyöpä
Kivessyöpä voi levitä vatsakalvon takaisiin imusolmukkeisiin ja keuhkoihin, sekä joskus maksaan tai aivoihin. Levinneen kivessyövän oireita voivat olla selkäkipu, yskä, hengenahdistus, rintakehän kipu tai laihtuminen. Hoito suunnitellaan kasvaintyypin (seminooma vs. ei-seminooma), kasvainmerkkiaineiden ja kuvantamisessa todetun levinneisyyden perusteella. Useimmilla potilailla hoitovaste on hyvä myös levinneessä vaiheessa, mikäli hoito päästään aloittamaan ajoissa.
Kivessyövän diagnostiikka
Kivessyöpädiagnoosia voidaan arvioida kliinisen tutkimuksen ja ultraäänitutkimuksen perusteella. Lopullinen diagnoosi varmistuu kiveksen poistoleikkauksen jälkeen. Syövän mahdollinen levinneisyys varmistetaan TT-kuvauksella.
- Kliininen tutkimus tehdään vastaanotolla: lääkäri tunnustelee kivekset ja arvioi kyhmyn ominaisuudet sekä erottaa esimerkiksi kiveskohjun tai lisäkiveksen normaalit piirteet.
- Ultraäänitutkimus näyttää kasvaimen rakenteen ja rajautumisen
- Verikokeilla mitataan kasvainmerkkiaineita (AFP, β-hCG ja LD), jotka auttavat diagnoosissa ja ovat tärkeitä seurantaa varten.
Levinneisyyskartoitus tehdään tavallisesti TT-kuvauksella rintakehän, vatsan ja lantion seudulta. Tarvittaessa voidaan käyttää muista kuvantamistapoja.
Kivessyövän hoito
Kivessyövän ensisijainen hoito on nivusesta tehtävä sairastuneen kiveksen poistoleikkaus eli orkiektomia. Kasvaimesta otetaan kudospala kasvaintyypin varmistamiseksi. Jatkohoito räätälöidään kasvaintyypin (seminooma vs. ei‑seminooma), levinneisyyden, kasvainmerkkiaineiden ja riskiluokituksen perusteella.
Orkiektomia eli kiveksen poistoleikkaus
Kiveksen poistoleikkaus hoitaa paikallisen taudin ja vain sen avulla voidaan saada tarkka diagnoosi. Kivesproteesi voidaan asettaa jo leikkaustoimenpiteessä tai vaihtoehtoisesti myöhemmin. Toipuminen leikkauksesta on yleensä nopeaa.
Sytostaattihoidot (esim. BEP‑yhdistelmä)
Solunsalpaajahoitoa käytetään etenkin levinneessä taudissa, taudin uusiessa ja myös osassa varhaisen vaiheen syöpiä.
Sädehoito seminoomassa
Seminooma on herkkä sädehoidolle, mutta hoito valitaan aina harkiten. Sädehoitoa voidaan käyttää vatsaontelon takaseinämän imusolmukkeisiin levinneessä tautimuodossa
Kivessyövän seuranta
Seuranta on hyvä vaihtoehto pieniriskisessä varhaisvaiheen taudissa, etenkin vaiheen syövissä, jotka on leikkaamalla saatu kokonaan poistettua.
Seurannassa ei anneta heti liitännäishoitoa, vaan tilannetta seurataan säännöllisillä lääkärikäynneillä ja kuvantamisella sekä kasvainmerkkiaineiden avulla. Jos tauti uusii, hoito aloitetaan nopeasti ja hoitovaste on useimmiten hyvä.
Kivessyövän ennuste
Kivessyövän ennuste on yleensä erinomainen ja valtaosa potilaista paranee täysin. Myös levinneessä taudissa hoitovaste on usein hyvä. Ennusteeseen vaikuttavat kasvaintyypin (seminooma vs. ei-seminooma) histologia, levinneisyys ja merkkiaineidenarvot. Varhainen diagnoosi ja viiveetön hoito parantavat toipumista ja vähentävät hoitojen tarvetta.
Kivessyövän riskitekijät ja ennaltaehkäisy
Kivessyövän tunnistettuja riskitekijöitä ovat piilokiveksisyys, aiempi kivessyöpä, sukurasite ja tietyt kehityshäiriöt. Omaseuranta auttaa varhaishavainnoissa. Kivekset on hyvä tutkia säännöllisesti, mieluiten lämpimän suihkun jälkeen, kun kivespussi on rentoutunut.
Milloin lääkäriin kivessyöpää epäiltäessä?
Jos havaitset pysyvän kyhmyn, kovettuman tai turvotuksen kiveksessä, on syytä hakeutua lääkärin arvioon nopeasti. Kivessyöpä voi olla kivuton, joten kipu puuttuminen ei sulje taudin mahdollisuutta pois. Docrates Mehiläisessä pääset urologin ja syöpätautien erikoislääkärin vastaanotolle viiveettä ja ilman lähetettä.