Munasarjasyöpä lyhyesti
- Munasarjasyövän oireet ovat usein epämääräisiä, kuten turvotus ja vatsavaivat, joten tutkimuksiin kannattaa hakeutua matalalla kynnyksellä.
- Diagnoosi perustuu gynekologiseen tutkimukseen, ultraääneen, verikokeisiin ja kuvantamiseen.
- Munasarjasyöpää hoidetaan leikkauksella, solunsalpaaja- ja täsmälääkehoidolla. Joissain tapauksissa käytetään myös sädehoitoa.
Haluatko varata ajan syöpälääkärille?
Voit varata ajan verkossa tai soittamalla ajanvarauspalveluumme. Voit myös jättää meille yhteydenottopyynnön, ja sairaanhoitajamme ottavat sinuun yhteyttä mahdollisimman pian.
Varaa aika verkossa
Varaa aika puhelimitse
Munasarjasyövän oireet
Munasarjasyövän varhaisoireet ovat usein lieviä ja epämääräisiä. Tavallisia ovat vatsan turvotus, paineen tunne ja nopeasti ilmaantuvat suolisto-oireet. Oireet voivat muistuttaa ärtyvän suolen oireyhtymää.
Mitkä ovat munasarjasyövälle tyypillisiä oireita?
Tyypillisiä munasarjasyöpään viittavia oireita ovat:
- Vatsan turvotus, paineen tunne tai nopea vatsan kasvu, joka viittaa nesteeseen vatsaontelossa
- Alavatsakipu, selkäkipu tai epämukavuus
- Nopeasti alkaneet suolisto- tai virtsaamisoireet
- Ruokahaluttomuus, nopea täyttymisen tunne ja pahoinvointi
- Epäsäännöllinen vuoto tai vaihdevuosien jälkeinen vuoto
Milloin lääkäriin, jos epäilee munasarjasyöpää?
On tärkeää hakeutua tutkimuksiin, jos sinulla on uusia, viikoissa ilmaantuneita oireita. Myös jatkuvat vatsavaivat tai turvotus, jotka eivät selity ruokavaliolla tai muulla syyllä on syytä tutkia.
Varhainen hakeutuminen tutkimuksiin parantaa mahdollisuuksia tehokkaaseen hoitoon. Gynekologi ja syöpälääkäri arvioivat tilanteen ja ohjaavat tarvittaessa jatkotutkimuksiin.
Munasarjasyövän diagnostiikka
Munasarjasyövän diagnostiikassa käytetään kliinistä tutkimusta, verikokeita ja kuvantamistutkimuksia. Syöpädiagnoosi varmistetaan mikroskooppisella kudostutkimuksella.
- Gynekologinen tutkimus ja ultraääni: Gynekologinen tutkimus on perustutkimus munasarjasyövän diagnostiikassa. Ultraääni paljastaa munasarjamassan rakenteen ja mahdolliset kiinnikkeet.
- Verikokeet: CA 125 ja HE4 ovat merkkiaineita, jotka voivat kohota munasarjasyövässä. Merkkiaineet eivät yksin vahvista diagnoosia, mutta ovat tärkeitä hoitovasteen arvioinnissa ja seurannassa.
- Kuvantaminen: Syövän levinneisyyttä arvioidaan tietokonetomografialla (TT). Magneettikuvaus (MRI) tarkentaa paikallista levinneisyyttä ja erotusdiagnostiikkaa. PET-TT auttaa arvioimaan aktiivista tautia ja hoitovastetta.
- Geneettinen testaus: BRCA1/2-geenivirheet ja laajempi HRD (homologisen rekombinaation puutos) vaikuttavat hoitovalintoihin.
- Kudosnäyte: Varma diagnoosi saadaan kudosnäytteestä, joka otetaan yleensä leikkauksen yhteydessä tai neulabiopsialla ja varmistetaan patologin tutkimuksella.
Munasarjasyövän hoito
Hoito suunnitellaan yksilöllisesti moniammatillisessa tiimissä. Tavoitteena on mahdollisimman täydellinen kasvaimen poisto ja tehokas lääkehoito.
- Leikkaus: Munasarjasyövän ensisijainen hoito on leikkaus. Ensimmäisessä leikkauksessa poistetaan kasvain ja tarvittaessa kohdun ja munasarjojen lisäksi vatsakalvopesäkkeitä. Jos täydellinen poisto ei ole heti mahdollinen, hoito voidaan aloittaa solunsalpaajilla ja tehdä leikkaus myöhemmin.
- Solunsalpaajat: Leikkaushoitoa täydennetään munasarjasyövän hoidossa yleensä solunsalpaajahoidolla. Yleisin yhdistelmä on karboplatiini-paklitakseli.
- Täsmälääkkeet: PARP-estäjät vähentävät uusiutumisriskiä ylläpitohoitona erityisesti BRCA- ja HRD-positiivisessa taudissa. Soveltuvuus arvioidaan aina yksilöllisesti.
- Sädehoito: Sädehoitoa käytetään munasarjasyövänhoidossa harvoin ja sen tarkoitus on helpottaa ja hoitaa kasvaimesta aiheutuvia oireita.
Levinnyt munasarjasyöpä
Munasarjasyövän levinneisyys määritellään FIGO-luokituksen mukaan. Levinnyt tauti tarkoittaa, että syöpä on levinnyt munasarjan ulkopuolelle, usein vatsaontelon kalvoille tai imusolmukkeisiin.
Levinneen munasarjasyövän hoito
Levinneen munasarjasyövän hoito valitaan sen mukaan, voidaanko kasvain poistaa kokonaan leikkauksella vai aloitetaanko ensin solunsalpaajahoito. Uusissa hoitosuosituksissa hyödynnetään myös bevasitsumabia ja PARP-estäjiä ylläpitohoidossa BRCA- ja HRD-statuksen perusteella.
BRCA ja HRD status kertovat, kuinka hyvin syöpäsolut pystyvät korjaamaan DNA-vaurioita. Jos korjausmekanismi on heikentynyt, kuten BRCA-mutaatiossa tai HRD-positiivisessa kasvaimessa, tietyt hoidot, kuten PARP-estäjät voivat olla erityisen tehokkaita.
Munasarjasyövän ennuste
Munasarjasyövän ennuste riippuu levinneisyydestä, kasvaimen alatyypistä, poiston täydellisyydestä ja biomarkkereista eli verestä tai kudoksista mitattavista merkkiaineista, jotka antavat tietoa siitä, kuinka aggressiivinen syöpä on ja miten se todennäköisesti reagoi hoitoon.
- Varhaisvaiheen tauti on usein parannettavissa.
- Levinneessä taudissa ennustetta parantaa mahdollisimman täydellinen leikkaus, tehokas yhdistelmähoito ja kohdennetut ylläpitohoidot.
- Seurannassa hyödynnetään oirearviota, kuvantamista ja tarvittaessa merkkiaineita.
Munasarjasyövän riskitekijät
Suurin osa munasarjasyövistä ei liity selkeään riskitekijään. Mahdollisia munasarjasyövän riskitekijöitä ovat:
- Perinnölliset tekijät, noin 10 prosenttia munasarjasyövistä on periytyviä.
- Lapsettomuus, endometrioosi ja vaihdevuosien hormonihoito sekä erilaiset munasarjojen toimintahäiriöt voivat lisätä sairastumisriskiä.
Raskaudet, imetys ja pitkäaikainen yhdistelmäehkäisytabletin käyttö puolestaan pienentävät riskiä.
