Tammikuun alun turvotusta vai syy mennä lääkäriin?

Tammikuun alussa moni tuskailee turvotuksen ja erilaisten vatsaoireiden kanssa, kun juhlakauden epäsäännöllinen ruokailurytmi ja raskas ruoka vaativat veronsa. Ummetus, ripuli, ilmavaivat ja vatsakipu voivat olla myös suolistosyövän ja suolistotulehduksen oireita, joten mistä tietää, milloin hakeutua lääkärin vastaanotolle?

– Vatsan ja suolen toimintaan liittyvät oireet voivat johtua lukuisista eri syistä, kuten vaikkapa kuitujen vähäisestä syömisestä ja rasvaisesta ruokavaliosta. Jos vatsaoireet huolestuttavat, kannattaa juhlakauden jälkeen palata omaan normaaliin ruokavalioon ja kiinnittää huomiota siihen, että juo tarpeeksi vettä ja syö kuitupitoista ruokaa. Oireiden jatkuessa vielä viikon jälkeen voi harkita lääkärin juttusille hakeutumista. Jos suoli lakkaa täysin toimimasta ja vatsa kipeytyy kovasti, voi se olla aihe kiireelliselle hoidolle, syöpätautien erikoislääkäri Tuomo Alanko Docrates Mehiläinen Syöpäsairaalasta kertoo.

Tee uuden vuoden lupaus: osallistu kansallisiin seulontoihin

Vatsaoireiden syynä voi olla myös suolistosyöpä, joka on yhteisnimitys paksusuolen, ohutsuolen ja peräsuolen syöville. Suomessa suolistosyöpä on kolmanneksi yleisin syöpätyyppi ja siihen sairastuu vuosittain yli 4500 suomalaista. Suolistosyöpien ilmaantuvuus on ollut ympäri maailmaa kasvussa, eikä tarkkaa syytä siihen tiedetä. Epäterveellisen ruokavalion, ylipainon, vähäisen liikunnan ja suvussa esiintyneiden syöpätapausten tiedetään kasvattavan suolistosyöpien riskiä. Myös tupakointi ja runsas alkoholinkäyttö nostavat suolistosyövän ja useiden muiden syöpien riskiä.

– Monet syövistä voitaisiin estää oikealla ravitsemuksella, joten myös syöpätautien näkökulmasta perinteisesti vuoden alkuun liitetyt lupaukset terveellisemmästä elämästä ja tipattomasta ovat fiksu päätös. Kohtuus on kuitenkin tässäkin tärkeää, jotta terveellisiä valintoja jaksaa tehdä myös tammikuun jälkeen, Alanko kertoo.

Suolistosyöpä voi olla pitkään kivuton ja lähes oireeton, eivätkä oireet ole aina selkeitä, minkä vuoksi seulontoihin osallistuminen on tärkeää. Suomessa suolistosyöpäseulontoja tehdään tällä hetkellä 60–70-vuotiaille ja seulonnat tulevat vähitellen laajentumaan 56–74-vuotiaisiin.

– Seulontoihin kannattaa ehdottomasti osallistua. Seulontatestissä (FIT-testi) otetaan kotona ulostenäyte ja näyte lähetetään laboratorioon. Jos tulos on positiivinen, ohjataan tarkempiin tutkimuksiin ja kolonoskopiaan eli paksusuolen tähystykseen. Tähystyksessä voidaan tarkastella limakalvoja tarkemmin ja poistaa myös hyvänlaatuiset polyypit, jotka saattaisivat myöhemmin kehittyä syöväksi. FIT-testissä voi käydä myös kansallisten seulontojen ulkopuolella. Jos potilaalla on epäilyttäviä, suolistosyöpään viittaavia oireita, niin on syytä tehdä suoraan kolonoskopia, johon voi saada lääkäriltä lähetteen. Oireettomanakin tähystystutkimuksen voi tehdä yli 50-vuotiaalle, etenkin, jos suvussa on suolistosyöpää sairastaneita, Alanko neuvoo.

Mitä aiemmin suolistosyöpää päästään hoitamaan, sen parempi sen ennuste on. Etenkin varhaisessa vaiheessa todetusta suolistosyövästä toipuu yleensä kohtuullisen nopeasti. Suolistosyöpään sairastuneista yli kaksi kolmasosaa on elossa viiden vuoden päästä diagnoosin tekemisestä. Eloonjäämislukujen on ennustettu paranevan entisestään suolistosyövän seulontojen lisääntyessä ja hoitojen parantuessa.