Rinnan poisto ja sietämätön pahoinvointi? Nämä käsitykset rintasyövästä ovat vanhentuneita

Rintasyöpään sairastuu vuosittain Suomessa noin 5000 naista. Rintasyövän riskitekijöihin lukeutuvat muun muassa ikä, perimä sekä erinäiset hormonaaliset tekijät, kuten varhain alkaneet kuukautiset tai myöhään alkaneet vaihdevuodet. Myös elintavoilla on merkitystä: liikunnan on todettu pienentävän rintasyövän riskiä jopa 12–25 prosentilla, kun taas vaihdevuosi-iän jälkeinen ylipaino tai runsas alkoholinkäyttö lisäävät sitä.

Liikunnan riskiä pienentävä vaikutus perustuu muun muassa estrogeenipitoisuuksia säätelevän rasvakudoksen vähenemiseen, kudosten aineenvaihdunnan paranemiseen ja kehon immuunipuolustusjärjestelmän tehostumiseen. Alkoholin osalta puolestaan ei puhuta vain suurkuluttajista, vaan yksi päivittäinen annos (12 cl) lisää sairastumisen riskiä 10 prosentilla.
Elintapojen merkityksestä huolimatta on tärkeää muistaa, että sairastuminen ei ole koskaan täysin omissa käsissä, sillä vaikka tekisi kaiken oikein, niin sairastua voi silti.

Mammografia ei ole ainoa keino rintasyövän toteamiseen

Suurin osa paikallisista rintasyövistä on toteamishetkellä oireettomia, joten syövän diagnosoinnissa tärkeässä roolissa ovat lääkärin tekemä tutkimus, kuvantamistutkimukset ja kudosnäytteet. Mitä varhaisemmin syöpä löydetään, sitä parempi on ennuste.
Tutkimusmenetelmistä mammografia sopii parhaiten yli 35-vuotiaille naisille, sillä iän myötä rintojen kudos löystyy, jolloin rinnat on helpompi tutkia mammografialla. Nuorempien naisten osalta rintasyövän seulonnassa suositaan puolestaan ultraääni- tai magneettitutkimusta, sillä rintojen kudos on tiiviimpää.

– Rintojen magneettikuvaus on yksi herkimmistä rintasyövän tutkimusmenetelmistä. Kuvauksessa voidaan tunnistaa sellaisia pesäkkeitä, joita ei havaita mammografiassa. Lisäksi magneettitutkimuksessa vältytään rinnan puristamiselta ja säteilyaltistukselta, kuvaa Docrates Mehiläisen johtava ylilääkäri, syöpätautien erikoislääkäri Juha Kononen.

Rintojen poistaminen ei enää välttämätöntä

Kehittyvien hoitojen myötä rintasyövän ennuste paranee jatkuvasti. Arviolta noin yhdeksän kymmenestä rintasyöpäpotilaasta on elossa viiden vuoden kuluttua taudin toteamisesta ja useimmat ovat parantuneet sairaudesta kokonaan. Uusien hoitomuotojen ansiosta myös pitkälle edenneissä rintasyövissä potilaiden elämää voidaan pidentää ja oireita lievittää.

Rintasyövän hoidon lähtökohtana ovat yksilölliset hoitosuunnitelmat ja -suositukset. Esimerkiksi rintasyöpäleikkaus suunnitellaan aina yksilöllisesti kasvaimen ominaisuudet, potilaan toiveet ja elämäntilanne huomioiden. Oleellisinta on varmistaa, että kaikki syöpäkudos saadaan poistettua yhdellä leikkauskerralla.

– Monella potilaalla on edelleen virheellinen käsitys siitä, että rinnan tai rintojen poistaminen kokonaan parantaa hoitotulosta. Uusilla, leikkauksia edeltävillä neoadjuvanttihoidoilla voidaan kuitenkin pienentää syöpäkasvaimia, mikä mahdollistaa rintaa säästävien leikkausten tekemisen useammin kuin aiemmin. Jos rinta joudutaan poistamaan kokonaan, se voidaan rakentaa uudelleen ja siihen voidaan jopa palauttaa tunto, Kononen kertoo.

Leikkauksen jälkeen rintasyöpää hoidetaan usein sädehoidolla ja lääkkeillä. Sädehoidolla ja lääkkeillä voi olla sivuvaikutuksia, mutta niitä pystytään nykyään lievittämään tehokkaasti:
– Tavoitteena on taata potilaalle mahdollisimman hyvä elämänlaatu ja arki syöpähoitojenkin aikana. Valtaosaa oireista, esimerkiksi pahoinvointia tai kipua, voidaan helpottaa tai jopa kokonaan poistaa lääkkeiden sekä fyysistä ja henkistä hyvinvointia tukevien elintapojen avulla. Toivoisin jokaisen potilaan tietävän, että nykyään syöpähoitojen aiheuttamien sivuoireiden kanssa ei tarvitse jäädä yksin, vaan niihin on mahdollista saada apua, kiteyttää Kononen.

Lisätiedot:
Juha Kononen, johtava ylilääkäri, syöpätautien erikoislääkäri, Docrates Mehiläinen

Haastattelupyynnöt Mehiläisen viestinnän kautta:
Noora Hostikka, +358505666101, noora.hostikka@mehilainen.fi